Arki

Sunnuntai-aamun aamupala!

Viikonloppu ja loma on pistetty pakettiin ja eilen vietettiin ensimmäistä työpäivää. Tällä hetkellä arki väsyttää (sanoo meikä mandoliini yhden työpäivän jälkeen). Torkuin eilen aamulla bussissa mennessäni töihin, tullessani töistä ja kotona otin vielä 1,5 tunnin päiväunet. Aluksi olin ajatellut, että käyn pyöräilemässä tai kävelemässä, mutta mitä vielä. Uni vei tällä kertaa voiton. Tänään tosin tarkoitus on mennä töitten jälkeen salille kuntouttamaan polvea eli tekemään salitreeni.Eli tänään vähän aktiivisempi päivä luvassa.

Viikonloppu meni mukavasti ja yllättävän terveellisissä merkeissä. Seuralaiseni ei ole vastaava sokerihiiri kuin minä, joten 90% valinnoista oli fiksuja, Sunnuntaina vähän herkuteltiin kun otettiin lounaan jälkeen kahvin kanssa pienet pallot jäätelöä ja muutama Amerikan pastilli,mutta hyvin pysyttiin kohtuudessa. Liikuntaakin tuli harrastettua! Lauantaina kävimme järviristeilyllä Pyhäjärven laineilla ja risteilyn jälkeen poljimme pyörät lähelle työpaikkaani ja kävimme kävelemässä Arboretumissa ihastelemassa kukkivia ruusuja ja auringon paistetta. Sieltä polkaisimme takaisin eteläpuistoon auton luo. Illalla kotiin päästyämme poikkesimme vielä pienellä pyörälenkillä ennen iltapalaa. Sunnuntai-iltana kävimme myös ennen iltapalaa pienellä sykkeen nostatus lenkillä pyörien kanssa ja teki kyllä ihan hyvää. Viikonloppu meni siis sekä syömisen että aktiviteettien osalta paremmin kuin osasin odottaa.

Kirjoitushaasteen päivän numero 2 aihe on:

Day 2: Give yourself some credit

Vapaasti suomennettuna siis kehu itseäsi. No tulee muutamakin asia mieleen, mistä voisin kehua itseäni. Olen ylpeä siitä, että eilen kaupassa, vaikka kovasti houkutti, en sortunut ostamaan suklaapatukkaa tai keksejä, vaikka kovasti herkkuhammasta kolotti ja sama vanha "ei muutama keksi haittaa"-mantra soi päässäni. Sen sijaan ostin omenoita ja mansikoita, joiden päälle sipaisin kevyesti nutellaa.Oli niin hyvää, tästä herkusta kiitos rakkaalle parhaalle ystävälleni S:lle, jolta olen tämän herkun oppinut. Nutella ei tietenkään näin laihduttaessa ole ehkä se paras vaihtoehto eikä ruokapäiväkirjanikaan ollut minuun kovin tyytyväinen. Vaihtoehto oli kuitenkin parempi kuin herkut, joihin muutoin olisin sortunut. En kuitenkaan syö kyseistä komboa joka päivä, ja se tyydytti makeanhimoni, joten olen tyytyväinen.

Kehun itseäni myös siitä, että päätin, että tänään on salipäivä, ja että pitäydyn päätöksessä, vaikka yhtään ei huvittaisi. Olen ylpeä itsessäni siitä, että minulta löytyy luonteenlujuutta tehdä asioita, joista en ole erityisen innostunut.Pakko kuten myös deadline, ovat toisinaan tehokkaita motivaattoreita.

Sellaista tänne tällä kertaa. Arki rullaa omalla painollaan, katsotaan miten sitä itse taas pääsee rutiineihin kiinni. Ehkä pikku hiljaa...